Opettajan ammatti on asiantuntijatehtävä, jonka luonteeseen kuuluu ammattietiikka. Ammattietiikka tulee esille opettajan eettisissä periaatteissa ja se on osa ammattikunnan omaa laadunvalvontaa. Ammattietiikan avulla pyritään vastaamaan yhteiskunnan opettajille osoittamaan luottamukseen. Hyvä ammattietiikka on myös yksi tärkeimmistä opettajan resursseista, sillä se ohjaa työhön ja ammattiin liittyviä vuorovaikutussuhteita.
Opettajan eettiset periaatteet määrittelevät opettajan suhteen työhön, oppijaan, työyhteisöön, sidosryhmiin, yhteiskuntaan ja moniarvoisuuteen. Ne myös ilmaisevat ammatin edellyttämän asenteen, vastuun ja suhtautumistavan opettajan työhön.
Oulun ammattikorkeakoulun työntekijöiden päivittäistä toimintaa ohjaavat heidän määrittelemänsä arvot:
- Yhteisöllisyys
- Työelämäkumppanuus
- Kehittymishalukkuus
- Tuloksellisuus
Omaa toimialaani ohjaavat kansainväliset eettiset toimintaperiaatteet, joita ovat tehneet muun muassa International Public Relations Association, Chartered Institute of Public Relations ja European Association of Communications Agencies, jonka ohjeiden pohjalta Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL on tehnyt eettiset sääntönsä kotimaisille toimijoille.
 |
| Minä ammatillisen opettajana - opettajan työtä sitovat yleiset eettiset periaatteet ja arvot. |
Kestävän kehityksen toteutuminen omalla opetusalalla ja koulutuskontekstissa
YK:n Ympäristön ja kehityksen maailman komissio on jo vuonna 1987 määritellyt kestävän kehityksen seuraavanlaisesti: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa.” Jotta ihmiset oppivat elämään kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan siihen kestävän kehityksen kasvatusta.
Opetushallituksen mukaan: "kestävä kehitys tulee myös säilymään keskeisenä koulutusjärjestelmän haasteena sillä sen merkitys työelämässä korostuu tulevaisuudessa. Mm. globaali vastuullisuus, ilmastonmuutos, sosiaalisen eriarvoistumisen kysymykset, kulttuurien erilaisuus ja talouden globalisoituminen ovat kestävän kehityksen teemoja, joita joudumme työelämässä entistä useammin kohtaamaan. Koulutuksen yhtenä tehtävänä on tuottaa osaamista, jolla yhteiskuntaa ja työelämää voidaan näiden kysymysten näkökulmasta kehittää kestävämpään suuntaan."
Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto on vuonna 2006 määritellyt kestävän kehityksen kasvatuksen päämääriksi seuraavat tavoitteet:
- lisätä ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin, talouden ekotehokkuuden ja ympäristönsuojelun välisestä yhteydestä
- lisätä ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstä, erilaisista kulttuureista, ihmisryhmien välisen luottamuksen edellytyksistä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen ja kansainväliseen vuorovaikutuksen
- lisätä valmiuksia havaita muutoksia luonnossa, yhteiskunnassa ja ihmisen hyvinvoinnissa sekä selvittää niiden syitä ja seurauksia sekä omassa elinympäristössä että globaalilla tasolla
- saada aikaan muutoksia arkikäytänteissä ja sitoutumista kestävään elämäntapaan
- lisätä valmiuksia ja motivaatiota osallistumiseen ja vaikuttamiseen kansalaisena, työyhteisön ja muiden yhteisöjen jäsenenä
- tuottaa koulutusaloittain ammatillista osaamista, joka luo edellytyksiä kunkin tuotannonalan muuttamiselle kestävämmäksi.
Lähteet: Jorma Kärppä, Tiina Laurila ja Kati Lundgren (2010), Opetushallitus, Kestävää Ammatillista Koulutusta – näkökulmia ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävään kehitykseen
